inkeroinen

Täällä on lunta!

2012-01-05T15:36:00.000+02:00

Rauhaisaa joulua!

2011-12-23T23:55:00.004+02:00

Hei teille kaikille ihanille. Elämässä on nyt muuttunut paljon ja siksi en ole ehtinyt tänne. Toivon että alkuvuosi toisi vähän järjestystä uusiksi menneeseen elämään. Kuvia ja joitain sanoja haluaisin tänne jälleen tänne tallettaa. Toivotan teille ihanaa joulunaikaa ja mahtavaa ensivuotta!

My life has changed a lot lately, that's the reason my blog has been quiet. Merry christmas to all of you lovely people there, where ever you are!

kaakaonvärinen lattia

2011-11-12T23:12:00.001+02:00

Pikkukarhu ilahdutti tänään kaatamalla purkillisen kaakaojauhetta lattialle.

Tänään tuntui jo ihan talvelta

2011-11-10T17:49:00.001+02:00

.. ja ulkona näytti mahtavalta. Kuvat on otettu ikkunasta, Kettu sairastaa jotain nuhapärskytautia.

Värikästä

2011-11-10T17:44:00.001+02:00

11-vuotias pikkuveljeni pyysi kaulahuivia, ja minäpä tein. Neuloin tuon piirroksen mukaan (tosin kaksi kertaa piti tehdä nuo kuviot, muuten olisi tullut liian lyhyt).
Opettelin samalla tekemään intarsiakuvioita, tälläisellä yksinkertaisella oli hyvä aloittaa. Huivi on sileää neuletta, ja tuossa kuvassa suoristettu, eli menee silleen kippuralle.

Tosi hienolta näytti tilaajasuunnittelijan kaulassa.

I knitted a scarf for my little brother (11 years). He designed it himself!

Taas linjoilla.

2011-11-03T21:16:00.000+02:00

"Miten sinulla meni, mitä söitte, miksi menit sinne, oliko sinulla kivaa."Reissusta palaaminen oli kivaa kun kotona odotti tälläinen lappu.

Pahoittelut taas tästä päivitystahdista (mikä tahti se on, harva epärytmi?). Tässä on taas ollut kaikenlaista, ja vähän reissua ja vielä vähemmän töitä (mikä on siis kyllä entiseen verrattuna paljon).

Yhdellä kurssillakin tässä olen käynyt, ja työpajassa valmistui pari työtä. Puun ja juuret olen ommellut ruskealla langalla kirjan sivuihin ja lehdet maalasin akryylimaalilla.

Toinen työ valmistui vanhaan avainkaappiin. Puut on ommeltu vanhoista kankaista, ja täytetty kangassilpulla.

Karhu rakensi "juna-tien" pitsiliinoista ja junan pyykkikorista. Kekseliäs lapsi on tuo pikkukarhu muutenkin, ja hyvin ehtiväinen. Hyvässä ja pahassa.

Niin hei huikkaan ensin tätä kautta, kun joudun ikävä kyllä luopumaan ihanista lapikkaistani , olisikohan kukaan teistä kiinostunut? Miulle nuo on jotenkin huonon malliset, aavistuksen liian pienet ainakin. Eli ehkä 37 kokoa käyttävälle saattaisi olla hyvät? kysellä voipi inkeroine (a) gmail.com

Koruohje! (tutorial)

2011-10-13T10:45:00.001+03:00

1. Tärkein vaihe, eli kollaasin tekeminen:

-Käytä vanhoja kirjoja, hyvälaatuiselle paperille painettuja katalogeja (mm. toast ja gudrun sjöden) ja omia piirroksia. Liimaa kollaasi vahvemmalle paperille, esim. vesiväripaperi on sopivan vahvuista.

2. Päällystäminen:

- Koholakka. Askartelukaupan myyjä suositteli tätä, ja miusta tällä tulee kivan näköistä jälkeä. Kestää roiskevettä mutta ei liotusta sentään. Lakkaa molemmin puolin. Ja älä unohda pestä pensseliä heti! Lakka jähmettyy nopeasti.

-Kontaktimuovi. Jämäpala kontaktimuovia riittää (tai no riippuu jämäpalan koosta). Liimaa muovi ensin oikealle puolelle ja laita paperi takaisin. Leikkaa säännöllisiä viiltoja muoviin. Ota paperi pois ja käännä jokainen siipsu siististi takapuolelle. Laita vielä sopiva palanen kontaktimuovia takapuolelle, niin että ei jää paperia suoraan näkyviin. Jottei tuu kosteusvaurioita.

3. Ompele päällystetty kuva villapalaselle. Vanha koneessa tönköksi huovutettu villapaita on paras. Leikkaa villa vasta ompelun jälkeen ettei tuu yllätyksiä.

Voit myös virkata pitsiä villapalan ympärille ennen kiinniompelua.

Tai ommella vanhaa pitsiä villapalasen ympärille kolmiaskelsiksakilla.

Valmista! Kontaktimuovilla ja koholakalla tulee eri näköistä pintaa, itse olen ihastunut tuohon koholakkaan kun tulee elävämän näköinen (jos nyt paperipalaa voi kutsua elävän näköiseksi).

Kiinnitys hoituu hakaneulalla kankaan toiselta puolelta. Tökkää vaan hakaneula kankaasta läpi ja sitten nappaa villaa mukaan (varo ettet tökkää kuvasta läpi) ja sitten hakaneula kiinni.

Voihan tuohon helposti hakaneulan myös ommella mutta itse tykkään kiinnittää kaikki kangaskoruni näin, pysyy parhaiten kyydissä.

English speaking readers, maybe the pictures tell you what to do? If not, don´t hesitate ask, on commentbox or email :)

Totoro-lapaset ja Nukkuva Karhu

2011-10-12T21:03:00.000+03:00

Niikun pitikin mennä sanomaan että tämä ei ole miun juttu. Mutta niin vaan oli pakko jatkaa kokeiluja kirjoneuleen parissa.

Syntymäpäivälahjaksi ("hieman" jälkikäteen, kylläkin sovitusti) väkertelin tällaiset:

Norwegian Totoro mittens (ravelry)

Lankana novitan seitsemän veljestä tms.

Soveltelin tuota ohjetta kylläkin kun halusin että kämmenpuolista tulee tiiviit ja lämpöiset (ja kämmenselänpuolella oli ihan riittävästi langanjuoksuja). Ja miusta noista tuli hienot! Toivottavasti sopivat.

Loppukevennyksenä kuusen alla nukkuva Karhu.

kaulakoru 50 snt.

2011-10-08T22:02:00.000+03:00

Niin luki kirppislapussa, joka oli kiinnitetty silkkinauhaan pujotettuihin lankarulliin. Mukana oli muutama hieno puinenkin, nyt vaan pitäisi keksiä mitä näillä teen! Pikku-Karhu keksi heti mitä tehdä niillä muovisilla äitinsä hyljeksimillä rullilla: LINNA! Saispa jostain purkitettuna tuota mielikuvitusta. (Linnaleikin aikana Karhu myös sanoi yhden pisimmistä lauseistaan ikinä: Äitii, inna meni ikki!)

...Ja voittajia ovat..

2011-10-06T20:08:00.001+03:00

..1. korun voitti Pilvikummun Tuulia. 2. korun voitti Routavaurio-blogin Outi. Ja 3. korun Raitasukka kompuroi-blogin Miia! Laitatteko osoitteenne tuonne miun blogipostiin inkeroine (miumau) gmail.com

Pakko vielä hehkuttaa pientä kirppislöytöä. Se on parsintasieni, aika pitkään olin jo etsiskellytkin tuolla

Niin ja suuri kiitos teille kaikille jotka osallistuitte arvontaan! Lämmitti syräntä.

koruja (arvonta päättynyt) ja eräänlainen aikamatka

2011-09-18T22:30:00.002+03:00

Miun!

Yhen Jonna-ystäväiseni!

Ja miun.

Jokin aika sitten innostuin taas korujen tekemisestä (sitä on liikkeellä kausittain), ja tein kollaasitekniikalla kasan tämmösiä. Nii-in, joskus sitä vaan tulee joku idea ja sitten ei voi lopettaa. Obsessive-compulsive nyhertelijä.

No siis aionkin arpoa nuo kolme ensimmäistä teille ihanille lukijoille, täällä on käynyt ihan hirmu paljon ihmisiä (tai mistäs mie tiedän vaikka teidän kissat klikkailis tänne). Ja niin, kaksi vuotta täytti myöskin tämä palsta. Osallistukaa kommentoimalla, arpasen sitten joskus parin viikon päästä!

Pakko laittaa vielä pari kuvaa mummon 85-vuotissyntymäpäiviltä. Tuolla mummolassa en ole käynyt vuosiin kun mummo asuu muualla nykyään, ja tuli kyllä oikein nostalginen olo noita tavaroita katsellessa. Kaikki oli tuolla leikkimökin puolella ihan samanlaista kun sillon joskus aikoja sitten.

Muoks. Arvonta on päättynyt!

hei, pitkästä aikaa

2011-09-14T21:27:00.000+03:00

On ollut kaikenlaista, metsäretkiä ja helteitä ja kavereita ja neulomista, kirjojen lukemista ja ompelua, leipomista ja olemista. Ja vaikka mitä muuta.
Jostain syystä ei ole aikaa ja innostusta riittänyt tänne saakka. En kyllä ajatellut taukoa pitää mutta niin se vaan viikko muuttui kahdeksi ja sitten kahdeksi kuukaudeksi. Josko nyt taas innostaisi.
En ole yhtään perillä blogimaailman tapahtumista, teidän tyyppien kuulumisista.
Tauko oli kyllä ihan paikallaan, uppoudun niin tänne blogimaailmaan. Yritän tällä kertaa olla kohtuullisempi.

En muuten arvannut noita lasten haalareita ostaessani että ne on maastonvärisiä!

"Uusi" lampun"varjostin" kirppikseltä, nolla euroa. Tyylikäs vai mitä?

Sain värkättyä ensimmäiset kirjoneulelapaseni valmiiksi. Aloitin jo viime talvena. Eli ei oo ihan miun juttu.

Neuloin jotain värikästä, tässä kasassa värejä kun ei ne niin hienoilta näytä kun tässä kuvassa
Ohje siis Sanna Vatasen kirjasta Neulo. Virkkaa. Kirjo. Jämälangasta! jonka hienot valokuvat on ottanut Sami Repo.

Ainiin, Special thanks to you, Sunny smiles for making my day the other day (for a while ago)!

Tuliskos miust hyvä talonrakentaja?

2011-07-01T21:52:00.000+03:00

Synttärilahjataloja kaksi ja viisivuotiaille ihanuuksille. Kaikki kankaat kierrätettyjä, ja täytteinä kangassälpettä jota en ole roskiin raaskinut heittää.

Alanvaihdos edessä?

Vihreää villaa

2011-06-27T17:54:00.000+03:00

Kukahan se väittikään joskus vähän aikaa sitten että ei ole palmikoiden ystävä? No en varmaankan mie koska tykkään tästä uudesta paidasta tosi paljon! Ohje löytyi suuri käsityö-lehdestä 9/09 (Palmikkopusero). Lanka on Debbie Bliss luxury aran tweed ja ei ollut ihan ohjeen esimerkkilangan paksuista joten jouduin himppasen soveltamaan. No hyvä tuli noinkin. Paitsi ei tuolle kesällä varmaan kauheasti käyttöä tule. Toivottavasti.

Ennen tuota palmikkopaitaa tein kahdessa illassa (joo luit oikein, tää oli oikeasti todella nopea neuloa) tälläisen hienon lehtivillatakin. Lankana Sandnessgarn Easy, ja ohje oli 100%Rain-Veeran Modern garden. Tein kokoa Xs, ja vähän liian nafti tuli. Napit kun laittaa kiinni niin irvistää vähän. Liottamalla ja pingottamalla ehäkä levenisi vähän?

Ja vähän söpöyttä loppuun.

Parit housut ja yksi hieno kangas:

2011-06-18T13:11:00.000+03:00

Liivikankaan lopuista tuli lapsille housuja. Pitemät on karhulle melkein pitkät housut, ja lyhyemmät on ihan shortsit. Tuota täydellisen vihreää resoria löysin kangaskaupasta pätkän, ja oli pakko ostaa vaikka yleensä ostan resoreitakin vain kirppiksiltä. Mutta kyllä tuo kannatti, tuli aika kivat.

Kirpparilta löytyi kuitenkin tälläinen hieno kangas! Jotain villasekoitetta lienee. Nytpä vaan pitäisi keksiä mitä tuosta tekisi! Mekkoon riittäisi, ihan aikuisten kokoonkin. Tai ehkä hame, laskoksilla?

Finnish Flint

2011-06-14T19:54:00.000+03:00

Tässä lempiastioitani. Ylhäältä alaspäin Finnish Flint Sirkku, Tuula ja Elina. Elinoita löysin muutama viikko sitten kohtuuhinnalla kirpputorilta viisi kuppia ja kolme aluslautasta. Ihania. Eniten kuitenkin tykkään tuosta ylimmästä, Sirkusta. Ehkä siksi että rahapulassa jouduin myymään suurimman osan (halvalla) löytämistäni kupeista.

Tässä on syvä lautanen samaista Elina-sarjaa. Kuuden kappaleen setti löytyi euron kappalehintaan. Aika mukava löytö!

Tämä kenkien ulosmarssi tai pitäisikö sanoa -lento ei ollut kovinkaan mukava juttu vaikka naurussa olikin pitelemistä. Pikku-karhun uusin kepponen. Ulos kerkesi helteillä lentää pikkueläimiä, pyöräilykypäriä, kenkiä, palloja, pikkuautoja, peili, kukkakaalia, pieni lentokone, ämpäri ja leikkiastioita.

Kepposkarhu leikkii mustikkaviiksekästä tonttua.

Kestosuosikki

2011-06-13T17:59:00.001+03:00

Jotkut ovat ehkä ihmetelleet tuota uutta linkkiä tuossa sivupalkissa. Minulle ei ole maksettu mainostamisesta vaan kyseessä on ystävän nettikauppa jota haluan mainostella:

Myynnissä on kestovaippoja, kestositeitä, liivinsuojia, kasseja jne.. parasta noissa on tietysti se että tuotteet on valmistettu käyttäen kierrätysmateriaaleja. Mahtavat kuosit, ja tuotteet on aidosti ekologisia!

Niin ja hauskaa on myös se, että tuotteilla on mahtavia nimiä mm. Tasku-Matti, Fylli-Täti.. klik klik vaan sinne :) (kuvat on lainattu Kestosuosikin verkkokaupasta)

Taas mekkoa.

2011-06-09T11:12:00.000+03:00

Tällä kertaa mekon pohjana oli mummin vanha mekko, sellainen lyhythihainen marimekko (lapun mukaan vuodelta 1975).
Tein yläosan tähän samalla kaavalla kuin sen edellisessä postauksessa olleen liian lyhyen mekon yläosan. Helmaa piti kaventaa tuohon yläosaan, ja ratkaisin sen tekemällä kiilamalliset kavennukset (tuolle on pakko olla joku oikeakin sana) taakse keskelle ja eteen niin että kavennukset loppui tuonne taskun sisäpuolelle. Siitä syystä sain taskut esiin hauskasti. Taskut on tosi hyvät näin! Tilaa riittää.
Mummille terveisiä!

Kesämekkoo pukkaa. Ja kukkaa!

2011-06-03T21:47:00.000+03:00

Opettelin tekemään piilo-ommelta ompelukoneella ja yllättävää kyllä, se onnistui melko hyvin (ainakin omilla standardeillani).

Kankaan löysin kirpputorilta kahdella eurolla, ja tiesin heti että siitä kankaasta tulee mekko. Kaava on sama kuin edellisessäkin mekossa.

Maksoi tämä mekko tietysti enemmän kuin sen kaksi euroa.
Päreitä, niitä kului paljon. Piti purkaa mekko alkutekijöihinsä kun mokailin vähän, mutta nyt on huomisiin ylioppilasjuhliin vaate. Ja kengätkin löytyi, kirpputorilta. Niissä on niin korkeat korot että en tiedä osaanko kävellä niillä. (Loisto-ostos siis. Vaikka hienot ne kyllä on!)

Ja sitten toinen mekko, tai joku voisi kutsua tätä mekoksi mutta en kyllä pelkästään pitäisi kun on "melko" lyhyt. Kangas on vanha pöytäliina.
Kaava on suuri käsityö-lehdestä 6-7/2009 kaava no. 13 Toppi. Tai no siitä otin tuon yläosan kaavan, helma on sovellusta.

Ja sitten, pieni ilonaihe:

Auringonkukassa on kukan alku!

Seurallinen perhonen ja sydänmekko.

2011-06-01T20:42:00.000+03:00

Leikkipuistossa oli seurallinen perhonen. Se lennähti millon kenenkin olkapäälle, ja voitte arvata että lapset olivat innoissaan!

Karhun olkapäälle. Kuva ei ole ihan oikeaan kohtaan tarkennettu, Arvoisa Pikkukarhu kun ei oikein ymmärrä lausetta "Pysy paikoillas ni mie otan kuvan!".

Ja sitten. Perhonen löysi kaveriperhosen ja lensivät ylemmäs. Ja lintu nappas ne.

Mikähän noissa voikukissakin on että niistä jaksaa aina innostua! Jotain sellasta aitoa riemua ne herättää. Pienemmissä ja isommissakin (kunnes huomataan että paita on täynnä ruskeita voikukkatahroja).

Tein itselleni hellemekon (ihan nappiajoituksella). Pahoittelen surkeaa kuvaa. Mekko on kyllä ihan kiva, kokeilin tähän kaavaa jota aioin käyttää juhlamekon tekemiseen. Onneksi kokeilin koska muutettavaa tuli. Tämä mekko oli muuten tarpeeksi pitkä pyöräilyynkin.
Kangas on vanhaa miljoonasydän-lakanaa, kaava suuri käsityo-lehden 7/2010 numerosta (no 1 olkainmekko sivulla 36).
Toinenkin mekko on kohta valmis, enää toinen sivusauma ja helma ompelematta.

Yksi vihainen lintu ja vähän muutakin.

2011-05-27T21:52:00.000+03:00

Eilenillalla olohuoneen ikkunasta näkyi tälläiset värit.

Pienet yrtintaimet ilahduttaa. Kettu seurailee innoissaan noiden kasvua ja käy välillä tunkemassa multaan millon mitäkin siemeniä. Viimeemmäksi multaan meni tomaatinsiemen. Aurinkosiemen (eli auringonkukan siemen) lähti hyvin itämäänkin.
Haaveilen omasta maasta, saisi laitettua muutakin kun noita yrttejä kasvamaan. Meillä kun ei ole edes omaa parveketta. Ulos olen kyllä tehnyt pienen yrttimaan. Tosi pienen. Salaa.

Tässä se vihainen lintu. Ohje tähän löytyi ravelrystä, angry birds hakusanalla. Tämä lähtee lahjaksi yhdelle mahtavalle pienelle tyypille joka täyttää jo seitsemän vuotta!

2011-05-25T22:02:00.000+03:00

Karhun uudehkoja housuja yritin kuvata. Eipä pysynyt malli paikoillaan!

Näissä polvihousuissa ei nyt mitään ihmeempää ole, mutta ihan vaan muistutukseksi itselleni että kun olet ommellut rypytystä, Muista laittaa langankireys kohdilleen sen jälkeen. Tai joudut katumaan. Ei nimittäin ollut kivaa ommella ompelukoneen hitaalla jousto-ompeleella kaikkia saumoja uusiksi.

Kirjastosta mukaan tarttunut prinsessakirja sai lapset innostumaan prinsessaleikeistä. Tai no jotain prinsessaleikki-esiintymisleikkiyhdistelmää. Toinen istui tuolilla taputtamassa kun toinen "lauloi" ja tanssi. Ikävä kyllä tuosta isommasta prinsessasta ei vieläkään saa ottaa kuvia.

Saippuakuplia ja kaaliperhosia.

2011-05-24T23:48:00.000+03:00

"Kesäinen" leikkipuistoneule eli kolmion mallinen villahuivi novitan sukkalangasta etenee hitaasti. Ei malttaisi neuloa kun lapsilla on niin ihania leikkejä:

Kukkien keräämistä ("ku"- sanoo pienempi), perhosten ihastelua ("äiti kato tuo on kaalipelhonen!" ja itse en edes tiedä mikä on kaaliperhonen), saippuakuplia (joka päivä).. Näyttää muuten hienolta kun saippuakuplat lähtee tuulen mukana kattojen korkeuksiin!

Luin Laura Honkasalon uuden kirjan "Kotikutoista" ja suosittelen tätä kaikille käsitöistä kiinostuneille! Historiaa, nykyaikaa, paljon sellaisia juttuja joista en ollut kuullutkaan. Mm. Morigirls.

Mekkoja Kettuselle.

2011-05-23T23:44:00.000+03:00

Vaaleanpunainen hiutunut vanha pyyhe (kirpparilta) sai uuden elämän mekkona.

Puolikuutaskut ja nepparikiinnitys. Sattui vielä löytymään nepparilaatikosta tasan kaksi pinkkiä nepparikantaa.

Tämä tummanvioletti "mekko" on tehty suoraan kaavan mekon pituudella (neljävuotiaan koko) ja ei kyllä nykyään mekoksi tuon pituista kutsuta. On nimittäin aika lyhyt. Kankaana kirpparilta löytynyt samettiverho, joka muuten kerää kaiken nöyhdän itseensä. Korun on tehnyt Kettuselle syntymäpäivälahjaksi veljeni vaimo, joka on korutaiteilija.

Tämä kangas löytyi (yllättäen) myös kirpputorilta, käyttämätön ompelematon kangaspala joka juuri ja juuri riitti tähän mekkoon. Kangas on muuten samaa kuosia kuin tämä aiemmin ompelemani tanssimekko.

Kaikki kolme mekkoa on tehty tämän ompelen lapselleni -kirjan kaavoilla. Kirjan löysin kirpparilta 20 sentin hintaan(!!). Kolmen mekon perusteella vaikuttaa aika pätevältä kirjalta.

Paitsi. Käytin tosiaan suurinta eli neljävuotiaan kokoa kaavasta, ja Kettu on melko pienikokoinen neljävuotias. Ja silti, oli aika nihkeän kokoinen tuo ensimmäinen kokeilu (violetti).

Kahteen muuhun lisäsin sitten olkapään kohdalle varmaankin kaksi senttiä ylimääräistä ja paljon parempi on noin.

arvontani..

2011-05-21T00:28:00.001+03:00

..voittajia ovat. Random number generatorilla tylsästi arvottuna kommentit no. 23 eli joska, ja no. 13 eli Pipsa. Onnea! Jos laitatte osoitteenne tuonne sähköpostiini niin laittelen tulemaan korut teille.
Hauskaa että teitä osallistujia oli näinkin paljon vaikka miun päivitystahti täällä on ollut kyllä luvattoman harvaa.. Ja pitää vielä perinteisesti kiittää teitä kaikkia jotka säännöllisesti kommentoitte, oikeasti kyllä piristää kun huomaan että (vähäisiin) kirjoituksiin ja kuviin on vastattu.

Niin, ja se ohje korujen tekemiseen!
Tämän kanssahan kävikin vähän hassusti, nimittäin ihan ohjetta näkemättäkään, olin tehnyt aika pitkälti samalla tavalla korut kuin suuren käsityölehden ohjeessa! Kiitos Miku vinkkauksesta, en olisi tuota muuten tiennytkään. Piti sitten käydä kaupassa kurkkimassa minkälainen ohje oli kyseessä.

Eli 1-numeron virkkuukoukulla virkataan piilosilmukoita napinreikien läpi, lanka kulkee napin alapuolella ja koukku yläpuolella (ja vielä tavallisia ketjusilmukoita haluttu määrä nappien väliin) kunnes kettinki on oikean pituinen.Yhdistin toisen korun ympyräksi virkkaamalla ja päättelemällä, ja toiseen tein avattavan lukon napista ja ketjusilmukkalenkistä. Helppoa!
Tämä oli oikeasti tosi kivaa pientä puuhaa, kokeilkaa ihmeessä. Langan väriä vaihtamalla saa aika hyvin tyyliä vaihdettua kuten noista arvontakoruistakin voi päätellä. Lankana käytin tavallista täyspuuvillaista ohutta helmilankaa.
Toivottavasti saitte selvää "ohjeesta", jos on jotain kysyttävää niin kysy!

Tunnelmia ja lapasia.

2011-05-19T15:51:00.002+03:00

Hauskaa huomata miten nuo kaksi pientä mahtuu välillä tosi hyvin samoihin leikkeihin. Ja sillä välin voi itse tehdä jotain ihan muuta.

Vaikka ommella.

Tänään ompelin lapasia kun leikit sujui. Mutta samalla kyllä onnistuin polttamaan keiton pohjaan.. Kannatti säästää kaikki tuollaiset pienet trikootilkut, nuo lapaset on lastenkin mielestä hienoja.

Kaava on ottobre 6/2010 lehdestä, vähän suurennettuna. (Joustavalle kankaalle ei leveyteen tarvinnut pienen saumavaran lisäksi yhtään lisää, pituuteen lisäsin peukaloon, kärkeen ja ranteeseen vajaa sentin. (Käytin siis 12kk kokoa mallina.)

Kankaina on mm. Kettusen (hyvintärkeitten) pitkisten lahkeita, Mies-ihmisen vanhaa potkupukua vuodelta 84, miun paitaa, trikoomekkoa, ja jotain tuomion saaneen bodyn hiharesoria. Ah, mikä ihana tunne kun ei tarvinnut noitakaan palasia pois heittää!

Viime viikonloppuna Linnoituksen kevätmarkkinoilta ostin pienen kortin, Yökorento nimeltään. Kuvantekijä Katja Määttä.

Niin ja vielä kerkeää osallistumaan arvontaan ketkä ette vielä ole osallistuneet! Huomenna arvotaan.

2011-05-09T17:42:00.001+03:00

Nappikoruarvonta:

2011-05-06T12:10:00.002+03:00

Pitkään olen jo arvontaa teille ihanille lukijoille lupaillut ja tässä se nyt sitten tulee.

Arvon nuo kaksi kaulakorua erikseen eli kaksi voi voittaa kivan korun. Toisessa on valkoinen lanka ja valkoiset napit koko korun matkalla ja sitten toisessa vihreä lanka ja nappeja vähän vähemmän.

Ja perinteiset osallistumisohjeet, eli kommenttia laatikkoon ja olet mukana! Myös anonyymit nimimerkillä voipi osallistua.

Saattaa olla että laitan vielä jotain muutakin mukaan, mutta ainakin nyt nämä. Ja, laitan myöhemmin myös ohjeen miten voi tehdä itse tälläisen.

Tässä lopuksi vielä kuva rannekorusta jonka tein itselleni. Olen hyvin ihastunut tähän koruun!

edit. Niin voisi olla ihan paikallaan mainita myös mihin saakka on aikaa ilmoittautua :D Eli vaikkapa 20.5. mennessä! Tajunnan taso on täällä taas päätä huimaava..

Kollaasi-iltamain tulos..

2011-05-05T15:25:00.003+03:00

..parin viikon takaa.

Kettupaita ja leikkihissi.

2011-05-04T13:40:00.002+03:00

Tämä onkin ollut valmiina jo jonkin aikaa mutta nyt vasta muistin kuvata. Aiemmin valmistunut norsupaita on tehty suurinpiirtein samalla kaavalla. Tässä lankana käytin kaksinkertaista novita woolia lasten mummon kätköistä ja kuvioihin jotain jämälankoja.

Tässä on kaavio jos joku haluaa tehdä kettukuvia kirjoneuleeseen. Silmät olen ommellut erikseen. Tämä kaavio poikkeaa muutamalla silmukalla tuosta paidassa olevasta kettukuvasta, tajusin vasta jälkikäteen että näinhän se olisi pitäny tehdä. (kyseessä on siis tuo vasen laita, siinä tuo korva menee ylemmäs ja enemmän vasemmalle tuossa miun versiossa)

Kaaviota saa siis käyttää vapaasti, linkki tänne tietysti on paikallaan jos blogissa esittelette.

Lapsilla tulee joskus hurjat tappelut hissin kanssa, kuka saa painaa mistäkin nappulasta. Ja eräänä iltana sitten eräs äiti hiiltyi niin että oli pakko keksiä jotain. Tehtiin sitten leikkihissi! Yllättävän hyvin kelpasi. Tuolla ne sitten matkustaavat neljänteen kerrokseen iltasadulle iltaisin.

Ilmapallomeri. Jostain syystä no pallot lähtee aina aamuisin tuolta nurkastaan seikkailemaan ympäri asuntoa.

Vähän erilainen päivä

2011-05-02T18:00:00.000+03:00

Tänään on vähän erilainen päivä verrattuna viimeaikojen auringonpaisteisiin ja lämpöisiin päiviin. Ollaan oltu vaan sisällä, piirretty ja katseltu lumisadetta ikkunoista, lapset on leikkineet kahvikutsuja ja kiikkuneet kantoliinakeinussa, ja joku on sitten roikkunut koneella melkein koko päivän..

Neulomisinto on ollut viimeaikoina vähän kateissa, tuota kuvassa näkyvää pitsihuivia olen neulonut jo vaikka kuinka pitkään. Joitain nopeita pikkuompeluksia olen tehnyt, kuten ohuita pipoja ihan tarpeeseen (heh, aika harvinaista yllättäen) ja korvat tein noille pienille vappuotuksille.

Kuvat on viikon vanhoja paitsi ensimmäinen joka on otettu vappuaattona pikkusiskon synttäreillä. Pikkukarhu oli tosiaan pukeutunut karhuksi kuten tuosta kuvasta näkyy ja Kettu oli heh, yllättäen kettu.
Tämä pieni Kettu vaan on nykyään sen verran iso jo että on keksinyt että hänpä ei haluakaan olla kuvissa. Joten vähän salaa on pääsiäisnoitaa ja vappukettua joutunut kuvaamaan.

Tässä vielä vähän kuvia Vuoksen rannoilta:

Ompeluhaaste ja kierrätysvinkki

2011-04-21T21:51:00.000+03:00

Esittele blogissasi sinulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike.

Pelkkä kuvakin riittää,

mutta ainahan on kiva kuulla miksi valitsit juuri kyseisen esineen.

Lähetä haaste 5:lle.

Tärkeä ompeluun liittyvä tarvike on kaikki nämä laatikot jotka pitää sotkuiset ompelutarvikkeet suht järjestyksessä. Ompelupöytä on aika keskeisellä paikalla meidän kodissa ja siksi en mitään rumia (vaikka käytännöllisiä) muovilaatikoita pöydän päälle huoli. Pienet matkalaukut ja peltirasiat, retro-muovipurkit jne. hoitaa homman nätimmin. (Pieni haittapuoli on se, että aina nuo laatikot ei mene kiinni kuten kuvasta näkyy. Pitää ommella siis lisää!)

Kukkarukkanen haastoi miut. Eteenpäin en laita mutta hauskaa on toki jos tästä haasteen itsellesi nappaat!

Ompelin itselleni muuten kellorannekkeen! Siitä tuli ihan kiva, lukuunottamatta sitä käytännön seikkaa että käsiä pestessä vettä usein roiskuu niin että tuo ranneke on märkä. Ja puuvilla kastuessaan ei ole kovinkaan kiva. Mutta pitipä testata tuotakin.

Sitten siihen kierrätysvinkkiin. Tämä voi olla teille jo ihan tuttua kauraa mutta julkaisempa nyt kuitenkin:

Isot munan muotoiset pääsiäismunien sisällysmuovisysteemit (mikä noitten oikea nimi on?) voi käyttää hienojen pääsiäismunien tekemiseen! (Näistä lapset tykkää muulloinkin kun pääsiäisenä. Laita sisälle vanhentuneita papuja muutama, tai pari tosi rumaa nappia, tai pieniä kulkusia, mikä nyt ikinä kuulostaa hyvältä.

Ja sitten jämälankoja kasa käsille, ihan 20 cm pitkät pätkätkin on jo riittävän pitkiä tähän hommaan. Virkkaa sitten munanpäällinen (heh). Aloita sieltä kapeammasta päästä niin on helpompi saada se muovinen muna lopuksi sinne sisälle.

Tänne varmaan alkaa tulemaan omituisia vieraita googlen kautta kohta mutta siis sovita munaa päälliseen vähän väliä niin tulee sopiva. Ennemmin ehkä vähän liian pieni kun yhtään liian iso.

Kipeänä on aikaa askarrella:

2011-04-08T21:59:00.000+03:00

Kettu kirjoo karhua.

Kohta kaksvee.

Ehkä hienoin kangas mitä olen koskaan kirpparilt löytänyt on tuo vasemmanpuoleinen. Saa leiman "Älä koskaan ikinä leikkaa".

Kettusen juhlavaatteista saatte kuvaa sitten seuraavaksi ja vastaan samalla sitten haasteeseen jonka sain Kukkarukkaselta!

Karhun hienosteluliivi juhlakaudelle.

2011-04-02T17:44:00.000+03:00

Kirpparilta löytämästäni raitakankaasta (oisko tuo nyt jotain collegea?) muotoutui tälläinen liivi karhulle. Juhlia pukkaa nimittäin. Leikkasin langansuuntaan poikittain, oikeasti nuo raidat olis olleet ihan vaakaraitoja. Vanhan liivin mukaan leikelty. Pieni ihastui liiviinsä niin että sitä ei olisi saanut edes riisua.

Tuossa ylläolevassa kuvassa näkyy myös pieni sisustusprojekti. Tuo kangas taustalla on isäni lapsuudenkodista peräisin (jostain sadanvuoden takaa siis ;) ). Silitin taustalle tukikankaan kun oli jo niin hiutunut tuo kangas ja sitten pingotin vanhalle taulupohjalle nastojen avulla. Pääsee kangas taas käyttöönkin eikä vaan pölyty kaapissa.

Pari päivää sitten laitettiin siemeniä multaan ja nyt jo pukkaa itua. Toivottavasti muutkin siemenet lähtee itämään. Laitoin basilikaa, ruohosipulia, sitruunamelissaa ja herneitä.

No sitten tällänen pläjäys taas:

2011-03-31T16:13:00.000+03:00

Karhulle Norsupaita. Ketulle tätä olin ensin ajatellut (tai yhteiskäyttöön) mutta eipä kelvannut tytölle. Kun pitäis olla heloukiti-kuviot. Novitan isoveli-langasta neuloin ihan perus ylhäältä alas tekniikalla (ja kirosin idean kun tuota tylsää helmaa yritin vääntää loppuun). Norsukaavio on täältä.

Ystävien tyttärelle ompelin tälläsen kassin nelivuotislahjaksi.

Ja sitten tämmönen pipo valmistui tänään. Kuva on taas tästä maja-kirjan tarra-arkista. Ja trikoopampula on samantapainen kuin ihanissa aarrekidin pipoissa.

Kevät on kyllä mahtavaa aikaa:

2011-03-28T13:39:00.002+03:00

Jos se nyt suvaitsi palata takaisin. Täällä lunta vuoroin leijailee ja pyryttää. Eikä pyörällä pääse taas minnekkään.

Tilkkupeitto edistyy, hitaasti kylläkin.

Räsymattosukat Kettuselle (yritin löytää sen blogin josta tuo idea on kotoisin mutta en onnistunut siinä). Lankoina drops Fabel ja Novitan nalle kukkaketoa. Ja vähän yksivärisiä Jusseja.

Housuja olen tehnyt lapsille (enemmän kuin kuvassa näkyy). Erilaisia taskuharjoituksia ja ihan oikea kaava Suuri Käsityö-lehdestä (9/10 Röyhelöhousut muokattuna). Nuo puolikuutaskut olikin yllättävän helpot, näytti vaikeampitekoisilta kuin olivatkaan.
Sama koko molemmille, 92 cm. Isommalla on pituus kuitenkin 104 cm kaavasta. Toisissa resorit vyötäröllä ja lahkeissa, toisissa vaan lahkeissa.

Kirpparillla sorruin pieneen ja söpöön teekannuun. Vaikka kultauksista en niin pidäkään.

Pikku-Karhun 2-vuotissynttärit lähestyvät. Huimaa. Enää pari viikkoa. Karhu ei vielä osaa puhua juuri mitään, mutta Kettusen kanssa suunniteltiin synttäreitä. Pitää kuulemma olla maja, oksia sisällä, ilmapalloja, keksejä ja jäätelöä. Ja kakku tietysti.

todella vakava hiuskriisi.

2011-03-09T14:06:00.000+02:00

kuva: Santtu Määttänen

Harkitsin rastojen pois leikkaamista. Rupesin miettimään että onko ne jotenkin liian hallitsevat. Tavallaan noista nelivuotiaista takuista on tullut osa minua, en tiedä osaisinko olla ilman. Vai toisinpäin. Onko rastat määrittäny sitä minkälainen olen nyt?

Mies-ihminen palautti maan pinnalle sanomalla että niin, on kyllä vakava kysymys että haluatko vaikuttaa hörhöltä ennen vai jälkeen kun avaat suusi. Että sellanen kriisi tällä kertaa.

Vaikea otsikoida, kuvat kertoo sisällön:

2011-03-02T16:41:00.000+02:00

Törmäys kävi. Pikkuveljen pää säilyi ehjänä.

Sähköyhtiön lehdessä oli kuva tuommoisesta pikkutilkkuryijystä. Tuo on sen verran hauska idea että pakko kyllä toteuttaa! Aloitin jo tilkkulaatikon kaivelun. Olen leikannut (ja silittänyt) isompiakin tilkkuja ihan varsinaista tilkkupeittoa tms. varten mutta se ei kyllä tunnu edistyvän..

Satunnaisia kohtauksia.

2011-02-17T20:14:00.001+02:00

Toinen tykkää tanssimisesta ja toinen nukkumisesta.

Ystävän koira.

Karhu tykkää pitää rintanappeja. Tuo paita on oikeasti Ketun (joka muuten sanoi että tuo on tyttöjen paita, mistä lie keksinyt?!).

Synttäreille tehty lippunauha siirtyi Kettusen sängyn yläpuolelle.

Vuoksen höyryjä tältä päivältä.

Vaikeasti kuvattava lapsi juoksi kuvasta ulos.

Toinen vaan heiluu koko ajan.

En jotenkin pysy perässä tässä blogaamisessa. Otan kyllä kuvia, mutta aikaa ei tunnu olevan. Tiiviimpää päivitystahtia ei liene luvassa. Arvonnankin olen luvannut jo aikoja sitten, mutta ei ole tullut mitään kivaa arvontapalkintoa mieleen. Kun monissa blogeissa on niin hienoja ja upeita palkintoja! Ehkä jonain päivänä sitten. Lupaan ehdottoman epävarmasti sen.

Pitsineuletta tein. (Jaa mitä?!?)

2011-02-17T18:30:00.000+02:00

Tein pitsineulehuivin itselleni. Vaikka en oikeastaan edes tykkää pitsineuleesta. Tästä tuli kyllä ihan kiva yllättäen! Oli mukavaa neuloa kun mallineuleessa oli vähän haastetta (vaikka parin toiston jälkeen muistinkin sen jo ulkoa).

Spring Leaves (ravelrylinkki. Löytyy myös täältä ohjeen tekijän blogista)
Lankana jotain kirppikseltä ostettua raanulankaa. Tai oikeastaan kahta. Toinen oli sellainen marjapuuron värinen, värjäsin elintarvikeväreillä sen pätkän sitten kun huivi oli valmis. Aika kutittava on kyllä vielä, lanoliinikylpy varmaan pehmentäis. Niin ja en oikein tiennyt miten se pingotus olisi pitänyt hoitaa, siihen saa antaa vinkkejä!

Kummisetäsukat. Ja pieniä luistelijoita!

2011-02-07T21:32:00.000+02:00

Kettusen kummisedälle valmistui tälläiset Bombadil-sukat nallelangasta. Tein kantapään osan tiimalasityyliin kun olen nyt siihen tykästynyt. Ah, ei enää silmukoiden poimimista! Nopeuttaa hommaa huomattavasti.

Niin ja viikko sitten vietiin Kettu ensimmäistä kertaa luistelemaan. (Kokeili hyppyjä jo heti ensimmäisellä kerralla, ei ehkä olisi pitänyt antaa katsella taitoluistelua tv:stä..) Sen jälkeen luistimilla on ollut melkein joka päivä. Karhu olisi vienyt luistimet jalasta kun tajusi miten kivaa luistelu on, joten tänään käytiin kirpparilta hakemassa Karhulle omat luistimet. Eipä sitä nyt oikein luistelemiseksi voi kutsua mutta töpötteli kyllä vähän aikaa jäällä.

Tässä kuvassa on: Karhu vauvana, Karhu neljävuotiaana, Kettu vauvana ja Kettu neljävuotiaana.

Sukkia ja paperinukkeja

2011-01-31T15:41:00.001+02:00

Kahdet perussukat lapsille. Koko joustava 24-26 noin suurinpiirtein. Neuloin 3mm puikoilla, 36 silmukalla. Tiimalasikantapää, mikä mahtava keksintö, toimii ainakin lasten sukissa hyvin. Ei nimittäin mennyt paljoakaan aikaa noitten neulomiseen. Harmaat novita alpacasta ja vihreät seitsemää veljestä luulisin. Ohje tiimalasikantapään tekemiseen löytyy täältä Ullasta.

Ketunen teki koko perheen paperinukkeina. Kaikilla silmälasit. Vasemmalta oikealle: Kettu, Isi, Karhu ja Inka.

Puh on pienelle hassulle karhulle tärkeä nykyään.

Ystävälle tein karkkipussukan. Tällä kertaa kontaktimuovia on reunojen yli myöskin, on aika siisti noin. Mutta ei pelkällä muovilla kestänyt kasassa joten ompelin päältä koneella. Ja neppari oli noin sata kertaa helpompi laittaa kuin vetoketju.

Myöhäisherännäinen joulukukka ja vähän ompeluksia

2011-01-18T22:52:00.001+02:00

Tunsin itseni eilen niin hortonomistiksi. Katsokaa tuota epäonnen amaryllista. Se avautui tammikuun 17. Samana päivän sen kukka irtosi kukkavarresta. Näyttäähän se ihan kivalta tuossa lasipurkissakin. Mutta mieluiten olisin kyllä katsellut kaunista joulukukkaa niinkin yllättävänä ajankohtana kuin jouluna! Aina ei voi onnistua.

Jostain kirpparilta ostetusta (ruotsalaisesta?) sisustuslehdestä irroitetusta sivusta tuli keittiöön taulu.

Kettunen piirsi sydämiä sydämeen. Muihin jukurttikoristeisiinkin ilmestyy lähes joka päivä uusia piirrusteluita. Esim. Susi lampaiden vaatteissa, aurinko, kettu jolla on takiaisia turkissa..jne...

Vanhoista lasten paidoista tuli kivoja pipoja. Mikun ohjetta mietiskelin paloja leikellessä, nämä vaan on sellasta ei niin pitkää pipomallia. Paitsi tuo isompi kyllä nielaisee sisälleen miun rastat.

Pyykkipojille pussukka Ketulle joskus aikoja sitten ompelemastani takin hihasta. Kettu on ollut sen verran höyhensarjalainen että sitäkään takkia ei Karhun päälle olisi saanut ängettyä kun ehkä vastasyntyneenä.

Karhulle oma kynäpussukka.

Tein tähän vähän eri tavalla nuo vetskarinpäät ja on siistimmän näköinen ainakin miun silmään.

edit. Ohhoh onpa keltaisia kuvia.

Kaikkea pitää näemmä kokeilla:

2011-01-14T14:28:00.001+02:00

Pikkuveljelle ompelin karkkipapereista pussukan. Kynäpussin kokoinen.

Muitakin pussukoita olen viime aikoina tehnyt, yksi lähti joululahjaksikiin.

Pikku-Karhulle leikkeihin pussi. Sinne piti heti laittaa paaljon pikkueläimiä ja -autoja. Tälläisiä pusseja tarvitaan välillä jos lähdetään kylään sellaiseen paikkaan jossa ei ole leluja. Tuonne saa sitten näppärästi mukaan eikä löydy sitten laukunpohjalta niitä leluotuksia jälkikäteen.

Itselleni tein tämmösen kukkapussukan.

Kettunen otti tämän omakseen. Tuo kangas mitä käytin näissä lasten lelupusseissa on kirppiksen ilmaislaatikosta löytyneestä mekosta. Lasten nimet alkaa S-kirjaimella niin sopii hyvin. Tuo leppiskuva on tulostettu sellaselle siirtopaperille ja silitetty kankaaseen. Kuva on täältä juju-kirjasivuilta.

Tälle norsupussille ei ole vielä käyttöä.
Hyvät ohjeet pussukoitten tekemiseen löytyy täältä Hipun sivuilta.

Pikkuveljelle lähti joululahjaksi nämä lapaset. Ylemmät on ommeltu Tilda-kirjan kaavoilla (vähän piti pienentää) vanhasta villapaidasta.

viimeaikoina:

2011-01-12T22:13:00.002+02:00

kuva: Santtu Määttänen

-Kettu on täyttänyt neljä vuotta.

-Kakkuja on tehty ja syöty kyllästymiseen asti.

-Joululahjahirvi on saanut olla juhlakoristeena värikkäiden lippunauhojen kanssa.

-Olen ommellut Kettuselle tämän kukkamekon, siitä tuli heti tanssimekko hyvien helmanheilutusominaisuuksien takia.

-Ompelin valmiiksi ajat sitten aloittamiani kierrätyskankaisia vaippoja kasan. Lähtevät serkun pojalle (toivottavasti kelpaavat). Karhupoika ei enää päivävaippoja tarvita kuin ulkoillessa.

- Neuloin itselleni eriparilapaset (jussi-langasta). Värieroa ei onneksi huomaa muuten kuin silloin kun lapaset on vierekkäin. Edit. ohje lapasiin löytyy täältä: http://www.ullaneule.net/0309/ohjeet_karismalapaset.html

-Eilen muistelin miten origamiveneitä taitellaan.

-Ja olen oppinut tekemään yhden hyvän linssiruoan lisää.

Iloista Joulunaikaa!

2010-12-22T21:22:00.000+02:00

2010-12-22T21:20:00.000+02:00

Joulukuusi sai tähden paperista. Lasten pappa ja mummo opettivat kuinka tälläisiä tehdään, ohjeen löysin myös netistä, täältä.

Weekdaycarnivalin joulumaisemista tykkäsin ja tein oman. Tosin en sitten osannutkaan laittaa tuohon enempää eläimiä, pelkkä pikku-bambi riittää.

Joulukuusi sai osansa metsäneläimistä myös.

Eräs kettu muutti meille:

2010-12-18T23:56:00.001+02:00

Matsutaken ohjeilla ja ottobren aasin kaavaa (<-pdf-tiedosto) soveltaen syntyi tälläinen kettu valaisemaan pieniä nukkujia. Josko Kettunen tämän kettukaverin kanssa sitten haluaisi omassa sängyssä nukkua. Näkee ainakin paljon kivoja unia kilteistä ketuista niin ehkä tämä muistuttaa sellaisista.

Sisällä on led-valot jotka eivät ainakaan vielä ole kuumenneet liikaa.

Tehtiin myös joulukoristeeksi tälläinen lumipilvi. Jostain syystä kaikki lumihiutaleet eivät enää ole kiinni pilvessä!

Lorukorttiohje ja nimipäiväyllätys

2010-12-13T18:32:00.002+02:00

Petra Heikkilän kirjasta Lokin lokiikkaa

Lorukortteja tein laiskiaisäidin tapaan: Otetaan valokuvia (skannaaminenhan kävisi kanssa) runokirjasta, toiseen kuvaan runo, toiseen kuva joka sopii runoon. Olen myös tehnyt niin että koneella olen kirjoittanut (tai kopioinut netistä) runon ja ottanut omista valokuvista aiheeseen sopivan kuvan. Sitten tulostetaan kuvat ja päälystetään kontaktimuovilla.

Kettu päätti että huomenna pidetään kalenterinimipäivättömän pikkuveljen nimipäivät. Paketoi lahjan ja teki kortin. En edes tiedä mitä tuonne pakettiin päätyi mutta se lienee sivuseikka.

Kuvausassistentti Karhunen halusi kuvaan heppoja. Näillä pikkuhepoilla tykkää ratsastaa. Ja hokee samalla ahhahhaa, ahhahhaa..

Pöllökaverukset olivat joulukalenterissa eilen.

Luulin..

2010-12-10T11:46:00.000+02:00

..Että liioittelin noissa jukurttilumissa. Tänä aamuna kuitenkin olohuoneen ikkunassa oli aika samanlainen tyyli ilman jukurtteja!

2010-12-09T23:50:00.002+02:00

Se mahtava kirppislöytö on nämä lapikkaat. Menin etsimään itselleni huopikkaita. kirpparilta Hyllyssä ei ollut sopivia ja kysyin myyjältä olisiko varastossa ehkä lisää. Varastosta löytyi sopivat huopikkaat ja samalla vielä huomasin ovenrakosesta nämä ihanat lapikkaat! Kuusi euroa näistä maksoin, samoin kuin huopikkaista. Alemmassa kuvassa Kettu toimi taiteellisena johtajana, neilikkainen omena piti olla samassa kuvassa. Ai niin, siis syy miksi tämä löytö on erityisen mahtava on se, että vanhat lapikkaani on leviämispisteessä, tai ainakin hyvin lähellä sitä!

Lorupussi löytyi lasten joulukalenterista.

Luulin etten näihinkään hurahtaisi, mutta niin vaan askartelin lippunauhaa metritolkulla vanhasta ruotsinkielisestä karhukirjasta.

Huomaan nyt että kuvien värit ovat aika vinkurallaan, ehkä liikaa olen viime päivinä koneella viettänyt joulukorttia väsäämässä. (Valmista tuli kylläkin!)

Kuvia parin viikon takaa.

2010-12-09T23:37:00.000+02:00

Taiteilija: Jonna Salonen

Purotakki ja pakkasilmaa.

2010-12-07T21:47:00.000+02:00

Omasta päästä taas sovellettu tämäkin villatakki. Ylhäältä alaspäin neulottu yhtenä kappaleena, ja kokonaan joustinneuletta niin on sitten mukava. Napit yritin laittaa vähän noitten raitojen sävyissä. Ainiin ja tein taskut tohon silleen hassusti. Taskun yläreunan kohdalla neuloin taskun takaosat ensin, sitten loin saman määrän silmukoita ja jatkoin päällyskappaletta tavalliseen tapaan. Niin ja sitten taskun takaosan silmukat neuloin sopivassa kohdassa yhteen noitten päällysosan silmukoitten kanssa. Tuli aika siisti eikä kiristä.

Ehkä tuohon tekniikkaan löytyy ohjekin jostain. Tuota miun sepustusta ei ehkä ohjeeksi voi kutsua.

Karhulle ostin kirpputorilta tuommoisen hassun karvalakin. On aika söpö. Huomenna voisinkin esitellä tämän vuoden parhaat kirppislöydöt.

Leipureita ja neulomuksia

2010-11-30T23:03:00.000+02:00

Pitsiset nilkkasukat 30-vuotislahjaksi ystävälle valmistui. Tuli aika kivat, tykkään erityisesti tuosta pykäreunuksesta sukansuussa.

Aloitin kärjestä ja tein kantapään ranskalaisittain. Samalla tyylillä tein itsellenin nuo alla olevat vihertävänkirjavat sukat. Ohjeena tuolle pitsimallille ja silmukkamäärillekkin suurinpiirtein oli Kotiliedessä 17/2010. Kantapääohje oli kirjassa Punokset puikoille. Löytyy varmaan netistäkin.

Niin ja lankana pitsisukissa oli Nalle, ja vihreissä Dropsin fabel.

Pikkuleipurit. Kolme piparkakkutaloakin olen jo tehnyt. Koristeluita vaille. Esittelen ne sitten jos joku ei kerkeä syömään niitä sitä ennen.

Viimevuotinen kalenteri on osaksi täytetty. Olen tehnyt sinne lorukortteja ja hernepusseja joihin kirjalin lasten nimet. Niin ja lorupussin tietysti.

Musta tupsupipo toiselle ystävälle tilauksesta. Korvaläpät ja hihnat. Palmikot ja pörheä tupsu. Niin lisäsin muuten siihen Karhunkin pipoon läpät ja hihnat. Pysyy tosi hyvin päässä ja lämmittää vähän poskiakin. Ja lisäksi tietysti sain menemään osan siitä vajaasta kerästä niihin läppiin (vaan en kaikkea kuitenkaan).

Yhteiskäyttöön lapsille olen tekemässä purotakkia. Mukavuustakki joustinneuleesta raglanhihoilla ja sillä italialaisella aloituksella (ja ennenpitkää myös päättelyllä), ettei kiristä mistään. On muuten kätevää että voi tehdä lapsille samankokoisia vaatteita! Aiemmin tekemäni villapaidatkin on olleet molemmilla käytössä; Ketulla hihat suorina ja Karhulla hihat käärittyinä.

Magia esitteli esikoisensa piirtelyitä eilen. Tänään aamulla Kettunen toi sänkyyn miulle nähtäväksi tälläisen piirrustuksen, kuvassa ylimpänä on barbababa, keskellä barbapörrö(!) ja alhaalla muurahainen.

Ai niin ja tänään sain nauraa kippurassa. Omatoimiparturi Kettunen oli leikannut hiuksensa (ja siivonnut hiukset lattialta!). Oli tuosta sivuhiuksista lyhentänyt, ei mitenkään pahan näköisesti. Mainitsi tärkeänä että en leikannut yhtään rastaa!

tunnelmia ja tekeleitä

2010-11-23T22:44:00.003+02:00

Vielä salaiseen joulujuttuun kuvailin tämmöstä röpälepitsiä.

Karhu maisteli sillä välin linssisuojusta.

Jouluvaloja ollaan jo laitettu. Tai no talvivaloja.

Kettusen talvitakin kettukuva.

Takki itse. Takin omistaja ei suostunut kuvaan.

Ompelin Kettuselle talvitakin. Materiaaleina: vanhaa (kirppis) öljykangastakkia, paria vanhaa villapaitaa ja vetoketju vanhasta hupparista. Tuli aika kiva. Paitsi että aion lisätä öljykankaan ja villojen väliin vielä kerroksen sellaista FinnFill vanua jonka pitäisi olla tosi lämpöistä (Kettu on palelevaa sorttia) ja kestävää. Ajatuksena oli siis tehdä takki joka kestää. Ärsyttää niin nuo täysmuovitakit jotka menee rikki ensimmäisellä tai viimeistään toisella käyttäjällään ja jotka sisältää ties mitä myrkkyjä. Hoh.

Niin ja tänään sitten väkersin teepannulle myssyn. Oli ihan pakko kun näin toastin katalogissa tupsupipon teepannulla. Tällä on siis kaksi funktiota. 1. pitää teeni lämpimänä pannussa pitempään ja 2. olla hassu. Miun mielestä no. 2 onnistuu, ykkösestä tiedän vasta huomisaamuna.

Lankana oli reilu kerä sandnesgarn Easyä.

Pompulan ohje: Neulo silmukka etureunasta, takareunasta, etureunasta ja vielä takareunasta, niin että samasta silmukasta tulee 4 silmukkaa. Sitten käännä työ. Nosta nurin neulomatta ensimmäinen silmukka ja neulo 3 nurin. Ja sitten käännetään taas: nyt neulo kaikki neljä silmukkaa samaan aikaan oikein yhteen. (Ullan sivuilla on ohuemmalle langalle ohje pompulaan).

Ai hei osaakos kukaan neuvoa miten saan nuo kuvat allekkain?

villapaita Karhulle.

2010-11-10T23:47:00.001+02:00

Lankana Novitan luxus Cloud (?) jossa on villaa ja bambua.

Tein paidan alhaalta ylöspäin, niin että yhdistin osat kainaloiden kohdalla ja sitten kavensin kaula-aukolle. Tää tapa sopii miulle paljon paremmin kuin ylhäältä alas yhtenä kappaleena neulominen koska tässä tylsimät kohdat neulotaan ensin.

Kavennukset olisi voinut tehdä nätimminkin mutta kelpaa.

Karhu ihastui tähän heti, ei olisi sovituksen jäkeen saanut ottaa pois pesua varten.

2010-11-10T23:36:00.001+02:00

2010-11-10T23:29:00.000+02:00

Marttaillassa tehtiin ovikransseja. Eipä juuri kiinostanut kun en ole oikein mikään kransseinystävä. No tein sitten tuollaisen käpypallon! Siitä tuli ihan kiva. Ja kolme koivurisuista tehtyä linnunpesäntapaista tein myös. Lahjoiksi. Saattaa olla että tykkään siitä yhdestä risupesästä niin paljon että jätän sen meille.

Kranssiaskartelusta tuli innostus tehdä kori. Iso kori langoille, joita on tällä hetkellä paljon. 1 Matkalaukullinen ja tuo kori täynnä. Ja vielä joitain keriä siellä sun täällä kiinni keskeneräisissä töissä.
Lasten mielestä korinpunonta oli kivaa. Karhu halusi koriin heti asumaan.

Piparkakkuja kerettiin jo leipomaan. Oli vaan pakko. Syy siihen oli armoton piparkakkutaikinan himo (ei en ole raskaana). Onnistuin kyllä polttamaan (taas) pellillisen.
Ei niitä piparkakkuja enää kyllä ole.

Viimeinen kuva on tältä päivältä. Tämän leikin nimi on leikkikaurapuuroa. Laitetaan kattilaan kaurahiutaleita ja "keitetään". Sitten syödään. Oikeasti. Ja hiutaleita on sitten joka paikassa.

Tupsupipo ja alpakkapaita

2010-11-04T22:58:00.000+02:00

Jostain ihmeellisestä syystä teki mieli tehdä tupsupipo. Ne taitaa nyt olla muotiakin. Opettelin tekemään palmikoita. Se olikin yllättävän helppoa. Harmi vaan että en itse kyllä hirmu paljon tykkää palmokkoneuleista (vaikka tein kyllä itsellenikin vastaavanlaisen violetin pipon ja luulen että kyllä sitä käytettyä tulee). Lapsille kelpaa ja veikeältähän tuo näyttää. Ketulle ei kelvannut vihreä, kuulemma violetti pitää olla. Että jos näette sitten talvella jossain kolme tupsupipoista tyyppiä (kaksi violettia ja yksi vihreä) niin tulkaas morjenstamaan.
Ainiin ja harjoittelin tässä tuon italialaisen aloituksen ja tulipas oikeasti tosi kiva! Kannattaa opetella, ei oo vaikeaa.

Kettunen sai sitten novitan alpaca- langasta neulotun paidan. Tässä vierähti tovi neuloessa, en ole ennen tehnyt mitään "isompaa" näin ohuesta langasta. Opettelin italialaisen päättelyn sen jälkeen kun olin päätellyt helman rumasti. Ja hihansuista tulikin sitten ihan siistit.
Kettu sanoi että tässä pitäisi olla jotain tummaa. Valitsi sitten sellaisen huovasta tehdyn kettukorun siihen kiinnitettäväksi. (Jäipäs tuo viimeinen kuva kuitenkin eri väriseksi, on otettu lampun valossa ja muut päivänvalossa. Taitavaa kuvankäsittelyä Inka.)

Vielä vähän syksyä.

2010-11-01T23:50:00.000+02:00

Kuvat on viimeajoilta. Ei lähipäiviltä, ei edes viime viikolta. Kuvausinto on taas hieman kadoksissa. Puikot viuhuu kaiket illat ja en edes koneelle viitsi tulla. Vaikka valmista ei meinaa noista neuleistakaan oikein tulla.

Kävin ensimmäistä kertaa sienimetsässä. Saatiin suppilovahveroita yhteen munakkaaseen (josta pikkukarhu muuten piti kovasti, söi muruset kaikkien muittenkin lautasilta ja paistinpannulta). Nyt tunnistan kaksi syötävää sientä. Jei!

Olen kyllä ommellutkin. Vähäsen. Tuo harmaa nappipaita kolmannessa kuvassa. Siihen tuli liian iso kaula-aukko joten ompelin napit molempiin raglansaumoihin eteen. Sopii aika hyvin. Niin ja toisiksi viimeisessä kuvassa tuo vihreä pipo, sekin on omaa tuotantoa.

Housuja on pitänyt taas tehtailla, kun pienempi ei enää vaipoissa kotona viihdy. Eikä vielä joka kerta potallekkaan ehdi tai halua. Ja isommalle. Joku on lyhentänyt kaikki housunlahkeet? Ompelin kirpparin ilmaislaatikosta löytyneestä silkki-puuvillaneuleesta housut ja lyhythihaisen paidan. Ne on ollut kovassa käytössä.

Kirpparin ilmaislaatikko on ollut viimeaikoina aika aarreaitta. Jollekkin rikkinäinen paita on meille uudet pitkikset ja paita lapselle. Tänään löytyi musta Arolan villahame jossa on muutama reikä. Siitä ajattelin ommella mies-ihmiselle t-paidan.

pientä kivaa..

2010-10-07T22:47:00.000+03:00

Jaa tämä 7:lle eteenpäin ja kerro itsestäsi 7 asiaa!

...joka melkein unohtui! Sain Mikulta tämmöisen. En nyt laita kenellekkään eteenpäin kun tosi monessa on jo kiertänyt. Mutta seitsemän asiaa, on tässä;

1. Olen viimeaikoina käyttänyt enemmän aikaa lukemiseen kuin ompeluun. Yleensä on toisin päin.

2. Tykkään syksystä melkein enemmän kuin kesästä.

3. Blogi on ollut vähän hiljaisena viimeaikoina, koneella oleminen ei jotenkin jaksa innostaa!

4. Tykkään pyöräilemisestä! Parasta on kun joskus voi lähteä pyöräilemään ihan yksin, silloin tuntuu kuin renkaat rullaisi ihan itsekseen. Tavallisesti perässä on kaksi lasta peräkärrissä lisävastuksena.

5. Haluaisin päästä eroon televisiosta.

6. Lauantaina pääsen (jaa-a, ei ehkä pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa..) mies-ihmisen kanssa kahdestaan liikenteeseen. Aion ottaa pienen käsilaukun (vaikka ehkä yksi harso pitää sinne silti sulloa?).

7. Haaveilen omasta pihasta ja kasvimaasta, omenapuista ja marjapensaista.

Desimaalisynttärit, syksyn värejä ja sammarit.

2010-10-05T22:28:00.000+03:00

Näin monta vuotta, miten se näytetään sormilla? Kaikilla on joka päivä desimaalisynttärit, onnea kaikille sankareille!! Oli tänään myös inkanpäivät. Vaikka sitä ei nyt juhlittukaan.

Kettu halusi olla pupu kun otettiin syksykuvia.

Karhu oli vaan hassu. Olenkohan tuota takkia täällä esitellytkään? Tein sen vanhasta pöytäliinasta keväällä Karhulle.

Vaihdoin syyskuun violetti-farkkusävyisen kuuden vaatteen kokoelman vihreään ja punaiseen. Yritän nyt muutenkin pitää kaapin vähän paremmin ohjaksissa.

No ne uudet sammarit siis. On ne oikein kivat. Syksyllä tarviaa aina vihreät housut. Sellaiset mukavat ja kotoisat. Ei ne kyllä täydelliset ole, mutta oikein mukavat ja sopivan röhjähousut. Voi laittaa villakalsarit alle, samaa tyyliä. (vaiko ehkä sittenkin tyylittömyyttä?)

Kettunen on kyllä aika apina. Äsken nukahti pyykkikoriin.

Isin kanssa.

Mummolassa.

Jotain elämä taas täälläkin.

2010-09-29T22:34:00.000+03:00

Jotain on tekeillä. En oikein tiedä vielä mitä. Kameraan en ole osannut tarttua. Tai otin tänään kyllä yhden kuvan. Kärpässienestä.

Omenien keruussa. Taisi olla viime viikolla. Nyt alkaa kyllä omenat olla lopussa, tänään laitoin kaksi narullista (n. 5 l/ naru) omenarinkuloita kuivumaan.

Omenia on viidessä narussa kerrallaan, kuvan tyyliin, ristiin rastiin. Homma vähän laajeni siis. Miulla on sormet ihan ruskeina kun oon niin paljon pilkkonu omppuja. Mies-ihminen sanoi että kuivattuja omenia on tänä vuonna sen verran että niitä on mahdoton syödä yhdellä kertaa. Ja se on sentään kova syömään noita omenarinkuloita.

Ompelin itselleni samettihousut. Niistä ei ole vielä kuvaa kun eivät ole ihan valmiit vielä. Housujen hinnaksi tuli 5,5 e josta kankaan hinta oli 50 snt. Loppu 5 euroa on ompelukoneneularasiallisen (ompas pitkä sana) hinta. Yritän huomenna kuvata housut jos saan ne valmiiksi väkerreltyä.

Luin taas yhden kirjan. Linda Olsson:"Laulaisin sinulle lempeitä lauluja" En oikein tiedä mitä siitä sanoisin, tai ylipäätään on jotenkin vaikea kertoa kirjoista. On vaikea sanoa mitä ne herätti, jotain ajatuksia, tunteita, mitä, se pitää kai jokaisen itse päättää jos päättää lukea kirjan. Mitäs olisitte mieltä sellaisesta sivupalkista jossa olisi sellaisia kirjoja joista mie oon tykännyt?

Kettusen askartelukerho

2010-09-20T23:21:00.000+03:00

Tänään Kettu askarteli. Sanoi että näitä ei tarvia laittaa roskikseen näitä munakennoja kun näistä voi tehdä otuksia! Ja sitten askarteli ihan itse. Laittoi aamupäivällä lattialle tippuneet porkkanat tuntosarviksi, kun ei ollut pillejä lähettyvillä. Telkkarissa kuulemma oli tämmösiä tehty. Nauratti kyllä ihan mahottomasti!

Ketun tekemiä riisipiirakoita. Kolme ja puolivuotias on kova auttamaan. Tiskikoneen tyhjennys, pyykkien kuivumaan laittaminen, riisipiirakoitten tekeminen, pikkuveljen hakeminen pois äitin tietokoneelta, kyllä se osaa hoitaa mitä vaan. Tai ainakin haluaa osata.

Löysin kirpputorin ilmaislaatikosta hauskan kirjan. Hienoja piirroskuvia ja ohjeita siitä miten valmistaudutaan ruokailuun (suurenna yo. kuvaa niin tiedät), sienitietämystä, käymälän hoito-ohjeita, jne.. Ja tittidii, kaikissa siivouskuvissa on nainen!

Innostuin tuosta kirjomisesta vähän. Vanhaan pussukkaan kirjoin "neulomuksia". Harmi vaan että vetoketju vetelee (heh) viimeisiään. Pitää vaihtaa.
Luin muuten pari mielenkiintoista kirjaa! "Sarasvatin hiekkaa", ja "Ekovuosi Manhanttanilla". Tänä syksynä minulla on taas ekologisen tiedostamisen vaihe. Ahdistusta aiheuttaa roskat, roskien ympäriisä levittelijät ja ydinjäte. Noin niinkuin alkajaisiksi. Tuossa Ekovuosi Manhanttanilla-kirjassa oli kyllä aika hyvä ajatus: Että mitä varten ajatella aina sitä että voiko asioita muuttaa. Paljon hedelmällisempi ajatus on se että haluaako olla sellainen ihminen joka yrittää? Joku kuitenkin joskus onnistuu.

Sämpyläpäivän ukkeli. Ja kriikunankivikukka. Melkein mistä tahansahan voi tehdä kuvia. Nämä myös Ketun tuotantoa.

Kuvasin yhtä kuvaa varten omenia. Ne on kyllä nättejä! Parasta syksyssä. Tai yksi parhaista.

Meillä tuoksuukin omenalle!

Syksynlehtikeräys.

Vuoksella liikkuu valkoinen sorsa.

Ja noin miljoona muutakin sorsaa.

Kettu ja pihlajanmarjat-tossut

2010-09-10T10:22:00.000+03:00

Päivänhattuja?

Ketulle tein sisätossut. Ketun viimevuotiset tossut on nyt sopivat Karhulle. Idea näihin tuli näistä pupu ja porkkana-tossuista. Kettu ja pihlajanmarjat.

Pieneksi jääneet potkuhousut katkaisin jo aiemmin. Nyt sitten vihdoin sain ommeltua resorit näihin pois leikattuihin tossuosiinkin.

Eräälle hyvin naiselliselle kapistukselle ompelin pussukan.

2010-09-07T23:53:00.000+03:00

On jotenkin kuvausinto jäässä. Normaalisti kamerasta saa purkaa kuvia kymmeniä jos ei satoja päivässä, nyt on viikon ajalta parikymmentä kuvaa.

Ompelin vanhasta collegepaidasta tyynyliinan äidille. Muitakin juttuja olen ommellut, josko huomenna ehtisin kuvaamaan?

Tuntuu että kaiket päivät menee siivoamiseen, ruoanlaittoon ja pyykkäämiseen. Kahden päivän aikana olen painanut pyykkikoneen käynnistä-nappulaa ainakin kymmenen kertaa. Eikä varmaan riitäkään.

Onneksi ei sentään ole satanut vettä. Ei meillä sisällä minnekkään sellaiset määrät pyykkiä mahtuisikaan. Huomenna taas useampi koneellinen edessä.

Ja onneksi meillä on pyykkikone. Ihmettelen kyllä entisaikojen naisten sisua kun ilman pyykkikonetta suurten perheiden pyykit on pitänyt hoitaa. Helpollahan tässä koneiden kanssa päästään. Vaikka ei se aina siltä tunnu. Viime aikoina on ollut monta sellaista päivää. Sellaista että jos olisi työpaikka minne mennä niin olisin varmasti mennyt. Vaan ei ole. Eikä se varmasti olisi sittenkään helpompaa.

Omenankuivatustalkoot on taas aloitettu. Ja huomenna lähdetään lisää omenia hakemaan. Toivottavasti löydetään myös luumuja!

Kuuden vaatteen haasteesta vielä, on ollut tosi helppoa pukeutuminen! Kaikki vaatteet mitä valitsin käy yhteen toistensa kanssa (ei sentään ihan kaikki kerrallaan) joten mitään ihme pähkäilyjä vaatteitten äärellä ei ole tarvinnut harrastaa!
Pieniä vastoinkäymisiä kuitenkin: violettiraitainen paita joka oli ostettu kirpparilta vasta vähän aikaa sitten onkin osittain tekokuitua ja on alkanut nyppääntymään ärsyttävästi. Ja tänään Pikkukarhu teloi huulensa ja pyyhki suruissaan vertaan sille ainoalle valkoiselle paidalle. Onneksi pyykkikone hoiti tahran!

Kuuden vaatteen haaste.

2010-09-01T22:56:00.000+03:00

Uusi Musta haastaa käyttämään vain kuutta vaatetta koko syyskuun. Tässä miun kuusi plus kaksi vaatetta. Ihan kuuteen en kyllä pysty kun paitoja saisi sitten pestä joka päivä. Mutta melkein kuusi.

Kotona olen kyllä vielä eri vaatteissa, mutta niitä ei kehtaa esitellä muille kuin omalle perheelle. Yövaatteiksikin niitä kutsutaan.

Alemmassa kuvassa on sitten tuikitärkeä ulkovaateosasto, jotka ei kuulu kuuteen vaatteeseen (myöskään alusvaatteet ja sukkahousut, kengät ym. eivät kuulu); hupparit ja huivit:

Vaatekaappia katsellessa ja vaatteita järjestellessäni mietiskelin vähän vaatemäärää (joka ei kyllä ole mikään valtava moneen muuhun verrattuna). Kaapista sai lähteä kasa paitoja joita en syystä tai toisesta pidä, kirpparille niiden tie vie. Ja toinen kasa vaatteita lähti yläkaappiin odottamaan ensi kesää.

Kirpparilta löytyi viime viikolla kirjainpalikat. Juuri sellaiset mitä olin etsinytkin. Kerran tyhmyyksissäni samanlaiset palikat ohitin ja se jäi kaduttamaan. Kettu kirjoitti nimensä niillä, melkein oikein. Ja käytti söpösti kolmosta väärinpäin e-kirjaimen tilalla.

Kala on kaveri.

2010-08-25T21:27:00.001+03:00

Ja nyt on kalakaverit lapsilla. Löysin joskus kirpparilta kalatabletit joista ajattelin ommella jotain. Eilen kangaslaatikoita penkoessa löysin toisen tableteista ja ihan selvästi niistä piti tehdä pehmokalat. Tabletin valmistajalapussa luki Studio Ulla ja Stina. Kiitos Ulla ja Stina!

Keltanenäinen kettu ja robottisämpylä.

2010-08-24T23:53:00.001+03:00

Ituja olen kasvatellut taas pitkästä aikaa. On kyllä mukava kun pienestä määrästä siemeniä tai papuja saa isomman määrän vieläkin parempaa ruokaa! Ja sitten olen leiponut vielä ruisleipää, se vasta on hyvää, ja vielä harjoittaa kärsivällisyyttäkin.

Serkun pikkuiselle tytölle lähtee pari vaippaa. Ja vähän muutakin olen ommellut tässä viime päivinä, niistä lisää huomenna.

Oltiin yksillä mahtavilla festareilla..

2010-08-17T23:36:00.000+03:00

Ja oli kyllä ihan älyttömän kivaa! Tavattiin kavereita ja ystäviä ja sukulaisiakin. Myös sellaisia keitä harvemmin näkee. Herkullisia soija-burgereita mussutettiin. Bändejä joista en ollut kuullutkaan ennen, ja silti oli kyllä niin mieletön meininki että! Porukat tanssi niin että lato heilui.

Hassuja kokoelmia lisää. Osa omasta koristusvalikoimastani. Joitain on kateissa. Oikeastaan siitä syystä kuvasinkin nämä. Harmittaa kun joku katoaa ja sitten unohtaa että miltä se näytti. Nyt on kuva osasta. Uusin on tuo delfiinimerkki, tekstistä en tarkemmin ymmärrä muuta kun että siinä lukee Leningrad 1977.

Ja vielä Kontufolkista kuva. Tässä sen huomaa että on hyvin oppinut tässä kolmen ja puolen vuoden aikana lapsia hoitamaan. Olihan se näin päin?

Maisteri Aune Paarman..

2010-08-12T00:39:00.000+03:00

..suola- ja pippirisirotinnäyttely. Imatran kaupunginmuseolla. Tässä (miun mielestä) parhaita/oudoimpia paloja sangen..kröhöm.. laajasta kokoelmasta.

2010-08-11T23:16:00.000+03:00

Pieni kiipeilijä. Kuva on viime viikolta, naamassa naarmu joka on jo parantunut. Karhu sai jonkun ihme ihoinfektion, raapi ihonsa rikki selästä, niskasta ja korvista. Korvat oli kaikista pahimmat.

Lääkäri oli sympaattinen. Sanoi minulle että ei se ole sinun syytä.

Tumput teipattuna se pikkuinen nyttenkin nukkuu. Eikä edes vastustele, oli varmaan sen verran kipeät ne märkivät korvat ettei halua enää raapia.

Jokin aika sitten uudistin vähän pyyhkeitä. Leikkasin isommasta pyyhkeestä pahimmin kuluneen kohdan pois ja päärmäsin kahdeksi pienemmäksi pyyhkeeksi. Sitten sikin sokin sekaisin ompelin pitsiliinan kiinni. Myös keskeltä ettei sormet jää kiinni. Nättejä tuli, keittiössä palvelevat nytten.

Ketun piirrustus. Siinä on kuulemma äiti ja pikkuveli.

Ystävältä sain hienot sydänkupit ja aluslautaset. Astiahyllyllä piti muutenkin tehdä muutoksia. Vihreät Arabian 24h -sarjan astiat saavat nyt muuttaa (ainakin kaappiin vähäksi aikaa).

Tuunasin tuollaisen vanhanmallisen pyöräistuimen omaa pyörääni varten. Siinä on leveä tarakka ja uudenmalliset istuimet ei oikein siihen käy. Aiemmin sellainen oli käytössä, tarakka irrotettuna ja lokasuoja kolisevana. Ei hyvä.

Ostin parilla eurolla kirppikseltä huonokuntoisen istuimen, ompelin uudet hihnat ja vaihdoin soljet. Ja sitten päätin vielä maalailla piristykseksi kuvioita. Akryylimaalia ja päälle tulee vielä venelakkaa (karseeta myrkkyä!) niin pitäsi kestää.
Lapset kyllä kerkesivät jo raaputella maaleja irti joistain kohdista.

Kaikille arjen sankarimiehille.

2010-08-04T23:24:00.000+03:00

2010-08-01T21:25:00.028+03:00

Hevoslauma. Ystävien lapsille lähti vihreä hepo ja keltainen hepo. Vietiin polkupyörällä peräkärryn kyydissä. Oli veikeän näköistä kun oli oikeat hevosvankkurit.

Ette arvaa mitkä on lempivärejäni?

Muistitaulu vanhasta uunipellistä. Magneetit nappaa hyvin kiinni.

Ompelupöydän siistein kohta. Yritän kyllä kovasti pitää pöydän siistinä mutta jostain syystä se aina vaan kerää tavaraa. Johtuu varmaan siitä kun vieläkin on vähän kesken meidän pikku remontti. Olohuoneesta on puolet maalaamatta (ja myöskin järjestelemättä). Mutta onneksi voi joskus lepuuttaa silmiä vähän pienemmissä asioissa ja unohtaa epäjärjestyksessä olevan kokonaisuuden.

Viimeaikoina..

2010-08-01T21:25:00.000+03:00

Karhu nukkuessa päiväunia toissapäivänä, pidettiin Kettusen kanssa oikeat kakkukestit. Syötiin viinimarjakakkua ja juotiin ruusunmarjateetä. Ja pelattiin muistipeliä. Käännettiin parit kortit ja otettiin taas lisää kakkua.

Karhu on oppinut aika hyvin syömään itse. Tai on se kyllä syönyt omin käsin puolivuotiaasta mutta vaikeammat ruoat on syötetty ennen. Tässä menee täysjyväspagettia tomaattikastikkeella. On kyllä paljon siivottavaa aina ruoan jälkeen. Mutta kyllähän tuo sen verran ihastuksissaan ruokaa käsittelee että mielellään siivoilen.

Kettu on innostunut taas tanssimisesta kovasti. Tanssihameena on ihanan kumminsa tekemä hame. Siinä on tarpeeksi hulmuava helma (mikä on tietysti olennaista tanssimisessa). Meidän uudella kameralla (olympus ep2) voi videoida myös, joten tanssahduksia päätyy myös myöhemmin ihasteltaviksi.

Tässä on isin uimalasit päässä. Kettusen mielestä hän voi aivan hyvin käyttää noita.

Kruunupää. Jujukirjan ohjeella ollaan tehty useampia kruunuja lapsille, jostain syystä nuo on aika suosittuja meillä.

Sammakonlehtimekko, kurainen karhu ja ihan oikeita sammakoita.

2010-07-20T22:37:00.000+03:00

Ehkä hienoin kirppilöytöni ikinä:

2010-07-07T20:15:00.002+03:00

(Keppi)hevostelua

2010-06-28T22:04:00.000+03:00

Tein lapsille keppihevoset. Kepit haettiin läheisestä pajukosta ja kankaat tilkkulaatikosta. Harjakset tein villalangoista. Pinkki on Karhun ja kukallinen Ketun.

Kettu kävi muuten oikeankin hevosen selässä! Oli melkoisen iloinen tyttö kun tuli kotiin tallilta.

Apina-Kettu. Suhteellisen tuore laji.

Kantoreppu

2010-06-22T22:29:00.000+03:00

Raaskin vihdoin koskea saksilla ihanaan kankaaseen jonka sain joululahjaksi ystävän äidiltä (moi!). Tähän ompelukseen se tuntui oikealta kankaalta.

Tein hihnat myöskin samasta kankaasta. Sametti on kirpputorilta.

En vielä ainakaan laittanut rintaremmiä reppuun, kun selässä kantaessa tuntuu että sitä ei tarvitse. Lisään kyllä varmasti sen vielä, kun syksyllä liukkaamman takin päältä olkaimet varmasti luistaa.

Olkahihnoissa ja lantiovyössä on pehmikkeenä vanhaa täkkiä, sellaista minkä sisällä on jotain vähän trasselin näköistä kuitua. Ei siis vanua. Aiemmin meillä oli sellainen kantoreppu missä oli jämäkkä lantiovyö, mutta tästä repusta halusin oikein pehmeän ja siksi en laittanut mitään koviketta lantiohihnaan. Ja hyvin tuntuu toimivan!

Kettu halusi että otetaan vielä kuva valkoapiloista repun päällä:

2010-06-22T21:37:00.002+03:00

(Tähän kohtaan piti vielä tulla lisäämään että nuo sydämet on leikattu sellaisen tarra-arkin pohjasta, siitä mikä jää jäljelle kun kaikki tarrat on irroitettu. Hienon värinen tarra-arkki olisi mennyt roskiin. Siitä sai ainakin 20 sydäntarraa! Heh, minäkö nuuka.)

(Mummin tekemä puuvillainen neuletakki sai uuden elämän (kylläkin jo viime keväänä) kun värjäsin vaaleansini-valkoisen nutun ruskealla ja lisäsin siihen tuollaisen sienen.)

2010-06-20T12:35:00.001+03:00

Otettiin kävelyretkeltä mukaan pari päivänkakkaraa. En oikein raaskinut kerätä paljoa. Vaikka koko pelto oli niitä täynnä.

Kävelen nykyään paljain jaloin aina kun mahdollista. Laitoin alkuviikosta sadeilmalla saappaat jalkaan mutta hylkäsin ne jo pihamaalla vaunun alakoriin. Tuntui mukavammalta olla ilman kenkiä.

Nuutunut nuhanenäinen Kettu.

Ruokailuhuoneen satunnaiset.

2010-06-18T23:35:00.002+03:00

Tein jokin aika sitten lapsille SuuriKäsityö -lehden ohjeella lippiksen. Tuosta on tykänneet molemmat.
Lankana samaa kirppislankaa kuin aiemmassa norsuliivissä.

Minjan satunnaisia -haasteeseen vastasin, kyseessä olohuone. Oli muuten vaikea saada otettua kuva niin että Karhu ei ollut kuvassa. Aika lelupainotteista. Värikuvakasvio vuodelta kuuskytjotain on ahkerassa käytössä kun yritän opetella tuntemaan kasveja paremmin ( nyt tunnistan hävettävän huonosti).

2010-06-15T23:26:00.000+03:00

Kettu halusi syöttää "ankka-poikia". Annoin sitten nakella yhden leipäpalan sorsille, vaikka periaatteesta kyllä vastustan sorsien "pullattamista". Olivat vähän hyökkääviä. Myöhemmin Kettu sanoikin että ne ankka-pojat oli "Vähän pelottavia mut ei paljoa". Vuoksella elää hirmuiset määrät pullasorsia ympäri vuoden ja ne eivät todellakaan pelkää ihmisiä.

Karhu tyytyi itse syömään leipäpalansa. Huuteli kyllä sorsille välillä. Jotain Karhukielellä. Nenässä on muuten hirmu naarmut kun Karhu teki tuttavuutta maan kamaran kanssa. Noita sattuu nykyään vähän väliä. Joka päivä on joko kuhmu tai naarmu. Mitähän varten en muista että Ketun kanssa olisi ollut tuollaista? Rymy-Kalle Karhunen.

Kun Karhupoika nukahti, mentiin Kettusen kanssa keinumaan. Ei olisi millään malttanut lähteä kotiin leikkipuistosta. Ihan kuin ikinä ei leikkipuistoon olisi päässyt.

Kotona Kettu meni pesupussiin. Näytti ihan joltain toukalta.

2010-06-13T00:29:00.000+03:00

Eilen pikkuinen Kettu potkutteli koko matkan kaupunkiin. Ja Karhu jaksoi sinnitellä koko matkan hereillä vaikka oli jo iltapäivä.

Kuvaaja: Santtu Määttänen

Tänään käytiin kaupungissa katsomassa Pia Lindyn tanssiteosta "Joku kohta tanssii" kirjakaupassa.

Kuvaaja: Santtu Määttänen

Kettunen jaksoi katsella (vaikka halusikin mennä kaatosateessa leikkipuistoon).

Kuvaaja: Santtu Määttänen

Pikku-Karhu nukahti liinaan.

Tänään muuten vietettiin Kettusen "nimipäiviä". Tehtiin pilvikeksejä ja mansikkajätskiä.

Juhlakengät ja "kannansola"-tunika

2010-06-10T23:46:00.000+03:00

Tein Ketulle mekon/tunikan omasta hameestani. Hieno kangas makasi turhaan kaapissa kun harvoin tuli sitä pidettyä päällä. Helmaan laitoin kuminauhaa. Idea tähän tuli täältä. Tein mustan vastaavan Mies-ihmisen vanhasta (uudesta) poolopaidasta. Siitä en kerennyt saamaan kuvaa ennen pinaattikeittokoristetta.

Löysin itselleni gudrunsjöden-kengät kirpparilta. En ole kyllä vielä varma pidänkö noista. Päivänvalossa ne näyttää violeteilta, mutta sisällä ihan (iik!) tummansinisiltä. Tummansininen ei ole yksi lempiväreistäni. Jos joku haluaa vaihtaa toisen värisiin (koko 38) niin laittaa sähkistä.

Karhu oppi menemään liukumäestä jalat edellä (mahallaan). Sydänkohtausriskini väheni hieman. Ja näköjään oppi irvistelemäänkin. Karhu osaa muuten sanoa jo joitan tosi tärkeitä sanoja: Anna. Tissi. Äiti. Kakka.

2010-06-07T22:24:00.000+03:00

Täällä ollaan, ihan hengissä. Olin jo vähän ihmeissäni tämän bloggerin kanssa kun en enää oikeen muistanut miten tätä käytetään. Onnistuihan se sitten kuitenkin.

Kummallista miten tulikin tässä sellainen olo että tarvitsen tätä bloggaamista. Kotona on sekamelska, ehkä se johtuu siitä. Kun kuvaa asioita mistä pitää on helpompi jättää kotona vellovat romuläjät huomioimatta.

Ja maalipöntöt. Meillä nimittäin maalataan seiniä. Yleensähän se on sellaista se maalaaminen että otetaan ja maalataan. No ei meillä. Lapsiperhetyyliin maalaaminen käy seinä kerrallaan lasten nukkuessa. Ja sitä tahtia kun jaksaa tavaroita siirrellä. Mutta valkoista tulee. Tuntuu huoneet avarammilta jo. Vaikka yhtään kokonaista huonetta ei olekaan maalattu vielä.

Tänään käytiin siirtelemässä palikoita kirjastolla. (Laura Lehenkarin teos "Sana on vapaa" Imatran pääkirjastolla)

Karhu meni tänään liukumäestä pää edellä. Ei kyllä juolahtanut mieleenkään että "pikkuinen vauva" sinne keksisi kiivetä. Kettusen perässähän se sinne meni. Enkä kerennyt edes ottamaan vastaan ensimmäisellä kerralla. Suu täynnä hiekkaa sillä sen laskun jälkeen kyllä oli, ei onneksi mitään sen vakavampaa.

Pakkotaukoa lisää.

2010-04-13T22:21:00.000+03:00

Hajosi sitten tietokonekin vielä.

2010-04-11T21:49:00.001+03:00

Viikolla käveltiin kaupunkiin ja kerättiin matkalla kassillinen roskaa joenvarresta. Tein pajukoreja. Lainasin ompelukoneen Mies-ihmisen äidiltä kun en enää kestänyt ompelemattomuutta. Ompelin. Paljon. Neuloin. Tein kakkuja syntymäpäiviä varten. Tänä aamuna sauvasekoitin hajosi kesken aamupalan teon. Vain puoliksi soseutettu viherpirtelö ei ollut kovinkaan herkullista. Niin ja taas yksi flunssa kiusasi meitä keskiviikkoillasta lähtien.

Syntymäpäiviä vietettiin (Kettu sanoo väitettiin) tänään. Pikku-Karhu täyttää huommenna vuoden.

Viimevuonna tähän aikaan siivoilin pienen vatsatautisen Kettusen oksennuksia ja sinnittelin nukkumattomien öiden ja alkavan synnytyksen kanssa. Aamulla sitten lähdettiin sairaalaan. Siellä Pikku Papu kuoriutui.

Mikä valloittava otus onkaan tuosta pienestä loppujenlopuksi vauhdilla syntyneestä rääpäleestä on tullut! Kävelee ympäriinsä, yrittää kiivetä joka paikkaan ja laittaa kädet korville kun imuri hurahtaa. Sanoo "äi" kun harmittaa. Ja maistoi tänään Kakkua.

Mainostusta paikallisille..

2010-04-05T21:53:00.000+03:00

Klikkailkaa suuremmaksi niin viesti välittyy paremmin :)

Surkeiden Sattumusten Sarja ja Liisa Ihmemaassa

2010-03-30T23:47:00.000+03:00

Pikku-Kettu noin vuosi sitten.

Viimevuotisia herneenversoja. Niitä kasvatellaan tänäkin vuonna.

Viime vuonna näitä aikoja odoteltiin Pikku-Papua..

Viimeviikolla tapahtui outoja asioita. Tuntui siltä että joka asia menee ihan pieleen. Paitsi se että pääsin käymään elokuvissa! Kävin katsomassa Liisa Ihmemaassa. Oli mukava käydä elokuvissa, mutta se 3d viritys ei kyllä ollut makuuni. Harittavat silmät vaan tuli kipeiksi.

Pieleen menneitä:

1. Unohdettiin (kyllä, se on mahdollista) viedä Kettu naapurikaupunkiin sairaalaan silmäoperaatioon.

2. Kamera rikkoutui.

3. Kettu sai hillittömiä raivokohtauksia. (Huusi mm. automatkan naapurikaupungista kotiin (20 km) ja vähän päälle. Karhu onnellisena nukkui vieressä. Tämän kohtauksen aikana Ketun uudesta talvitakista hajosi vetskari.)

Kuolemantapaus lähipiirissä lähiaikoina. Paljon ajateltavaa.

Ärsytystä lisäsivät vielä:

Tietokoneen kovalevy on rätsähdyspisteessään. En voi oikein tehdä omia töitäkään koneella kun ei muisti tai emo tai joku ihme härpäke kestä. Ja yllättäen raha ei riitä systeemin uudistamiseen.

Polkupyörään tarvittaisiin lapsien kuljettamiseen peräkärry. Tässäkin on vain kaksi ongelmaa. Raha, ja se että enpä usko että tässä talossa asuessa sitä saisi sisälle säilytykseen kun pyörävarasto on aika hankalassa paikassa jopa pelkille pyörille.

Niin ja sitten se talo. Oijoi. Pääsispä muuttamaan.

Olisihan noita, rahanreikiä. Onneksi ystävän mies lupasi katsoa ompelukonettani, se kun on ollut telakalla viimevuodesta asti. Kesävaatteita lapsille pitäisi kyllä kohta alkaa tekemään, eikä nuo omatkaan vaatevarastot tällä hetkellä niin mainiot ole kun koko on taas pikkasen pienentynyt viimevuodesta.

Huomasin muuten juuri että tämä on sadas kirjoitus tänne! Ja kävijöitä (laskurin mukaan vieläpä uniikkeja! ) on täällä piipahtanut jo 10,125! Huh. Kiitos teille kaikille kävijöille ja erityiskiitos kaikille kommenttilaatikkoon viestejä laittaneille!

Mutta nyt kun kamera lähti huoltoon jättäydyn pienelle tauolle. Vaikka ehkä ette edes huomaa mitään kun olen niin harvoin viimeaikoina tänne mitään laittanut. Ellen nyt innostu kännykkäkameraa käyttämään.

Voisin kehitellä pienen arvonnan teille jos kommenttilaatikkoon jätätte viestejä. Mitään palkintoa en vielä ole keksinyt mutta jotain kivaa kuitenkin.

2010-03-26T11:35:00.000+02:00

Pallotehtaalta valmistuneita palloja ostettujen huopapallojen joukossa. (Mukana näköjään myös pehmonoppa) Tuli oikein kivoja.

Nopeita ja helppoja tehdä: Johonkin laitoin epäonnistuneen pienen neulomuksen myttynä sisälle. Ja hahtuvanjämiä kieritin ympärille. Sitten pyykkikoneeseen pesupussissa. Kuivumaan patterin päälle. Lapset tykkää.

Kikatuspyöräilyä!

2010-03-19T21:12:00.002+02:00

Tuplapyöräilyä. En saanut yhtään terävää kuvaa kun on vaikea kuvata kun kikattaa koko ajan.

Pikku-Karhusta vielä räkänokkaotos:

Hauskaa viikonloppua!

Kotiparturissa.

2010-03-19T11:49:00.000+02:00

Eilen oli aamupalalla mustikoita. Ai arvasitte jo?

Leikkasin Ketun hiuksia. (Mies-ihmisen harjasta leikkasin myös, siitä ei kyllä ole kuvaa.) Otsista lyhyemmäksi taas ja vähän tuosta poskien kohdalta muita hiuksia asteittain lyhyemmiksi.

Kettu otti kuvan pikkuveljestä nukkumassa. Oikein suloista.

Eilen meillä oli pallotehdas. Vanha purkulankakerö ei niin mieluisaa väriä ja pari muutakin nyssäkkää sai päällensä huovutusvillaa ja hahtuvalangan jämiä. Kohta laitan ne pyykkikoneeseen, saa nähdä mitä tulee.

Tuollaiset villahousut ja kirppikseltä löydetty ihana pikkubody lähtivät serkun vastasyntyneelle pojalle. Toivottavasti ovat mieleisiä! Tummansinistä fritidsgarn -lankaa on housut ja omasta päästä silmukkamäärät. Ullan pöpät-ohjetta olen joskus viitteenä käyttänyt neuloessa, se on hyvä ohje. Jos ohjetta jaksaa noudattaa.

Nappikaupoilla ja kirppiksillä.

2010-03-17T22:19:00.001+02:00

Kirppikseltä löytyi Ketulle ensi talveksi (tai sitä seuraavaksi, pienijalkainen kun on) hienot lapikkaat. Maksoi vat 3 euroa. Ne jalassa on jo leikitty saapasjalkajänistä. Ja kokeiltu miten helppo on polkea kolmipyörällä saappaat jalassa.
Kirppikseltä löytyi myös miulle hieno vihreä gudrun-sjöden velourjakku (todella halvalla, 2,5 e). Ehkä vähän tätimäinen (ei pahalla tädit, te ette ole tätimäisiä), mutta kun laittaa huivin kaulaan ja/tai hupparin alle niin näyttää hyvältä.
Luulen että siitä tulee yksi suosikkivaate. Ja että se korvaa mustan samettitakin jossa olen aika monta vuotta kulkenut.

Kettu on innostunut valokuvaamisesta. Pitää ottaa sata kuvaa kerralla ja sitten ihastelee voi kun hieno kuva. Tämä on Kettusen ottama kuva Karhusta. Onhan tuossa kuvassa äitikin vähän sivuroolissa kylläkin.

Huvittavan näköistä kun pieni tyttö kulkee iso järjestelmäkamera kädessä.

On aika temperamenttinen Kettu nykyään. Tuntuu että mikään ei kelpaa. Eikä missään saa auttaa. Tulee ärähdettyä liikaa. Eikä kuitenkaan tahtoisi nujertaa omaa tahtoa ja ajatuksia. Vinkkejä otetaan vastaan.

Karhun norsuliivi sai napit. Kun kirpputorimyynnistä tuli vähän rahaa niin raaskin ostaa napit kangaskaupasta. Vaikka kauhealta tuntui maksaa napeista niin paljon. Tuollaiset hienot keltaiset puunapit löytyi.

Flunssa alkaa olla voitettu. Toivottavasti ei saada uutta tilalle heti. Kettusella olisi edessä silmän kyynelkanavan operointi loppukuusta, ja silloin ei voi olla kipeänä.
Ja muutenkin. Ärsyttää jo ihan liikaa tämä kotona kököttäminen. Viime vuonna oli sama juttu. Eikä flunssat loppuneet ennen loppukesää.

Haaveilen pyöräilystä. Peräkärry pyörään lapsille pitäisi saada vielä, ja vähän paremmat pyöräilysäät. Tänä talvena olen pyöräillyt ehkä kolme kertaa. Ihan liian vähän.

Huomenna ollaan taas kolmestaan lasten kanssa. Mies-ihminen lähtee PääKaupunkiin.

Kylmää kaalikeittoa.

2010-03-12T18:51:00.001+02:00

Kipeitä taas. Lapset on siitä kummia kun ne sairastuu että vauhti ei hiljene yhtään. Ei haittaa vaikka räkää roikkuisi jo suuhun asti. Uh.
Tässä meillä on ollut Räkäinen Rumpubändi. Ja Maja jonne piti saada gojimarjoja evääksi. Paljon pyörällä ajelua pikkuveli kyydissä. Ja ihan riittävästi Kiukuttelua.
Ja tänään kävin tyhjentämässä kirppispöydän. Hyvin oli mennyt tavaraa. 36 lelua. Ja aika paljon muuta. Lähinnä nuo lelut mietityttää. Meillä ei ole edes järkyttävän paljoa leluja lapsilla, mutta silti tuon 36 lelun puuttumista ei Kettu huomannut. Tästä voi sitten omat johtopäätökset tehdä.
Niin ja Karhu oppi kävelemään! Itse on kyllä todella innoissaan uudesta taidosta.
Niin ja siitä kaalikeitosta. Sitä ei missään nimessä saanut lämmittää. Ota noista nyt selvää.

Norsuliivi

2010-03-09T20:00:00.001+02:00

Pylväitä pylväitä pylväitä. Opettelin sitten tuonkin.
Malli omasta päästä, idea tuli osittain Villapata kiehuu- blogin pylvässäärystimistä ja osittain Hanna Välitalon "Silmukoita siksakkia ja pala suklaakakkua"-kirjasta. Siellä oli söpö virkattu liivi.

Lankana kirppikseltä joskus pari vuotta sitten löytämäni puuvillalanka kaksinkertaisena. Kahdenlaisia vyötteitä oli siinä nyssäkässä missä langat oli. Mielenkiintoista.. Lanka on muuten tasan samanvärinen meidän sohvan kanssa.
Koukku no. 3.0
Niskalapussa lukee Karhupojan oikea nimi. Jälleen niillä kirppiksen ilmaislaatikosta löytyneillä leimasimilla painettu.
Napit on vielä laittamatta kun sopivia ei löytynyt nappilaatikosta. Kokeilin eri värisiä, pinkit olisi sopineet hyvin. Halusin kuitenkin keltaista ja oranssia tuohon norsuun.Tuossa alimmassa kuvassa on sopivan väriset mutta noin pieniä en halua laittaa kun ne ei sitten kuitenkaan kestä kiinni. Ja on helpompi napittaa isoilla napeilla.

Mustikkasuu ja nuhanenä.

2010-03-09T19:08:00.000+02:00

Arvaatte varmaan kumpi on kumpi. Auringosta nautittiin tänään sisätiloissa.

Eilen.

2010-03-09T19:06:00.003+02:00

Ketunhäntäinen Pikkukarhu kiipeää joka paikkaan.

Ihan samanlainen kuin siskonsa. Työpöytä toimii esiintymislavana. Siellä lauleskellaan lauluja ja leikitään satutuntia. Karhu yrittää mennä perässä.

Ketunhäntäidea täältä.

Pieni Karhunpoikanen lumessa.

2010-03-06T20:41:00.000+02:00

Pääsi sitten Pikkukarhukin lumeen leikkimään. Nauratti lumi käsien alla. Ja itketti lumi naamalla. Ihmeellistä oli.
Ei kyllä mennyt kauaa kun tuli jalkojen juureen pyytämään takaisin reppuun.